Paroni De Rothschild ohjasi meidät hulppeaan kartanoonsa laskeutumisen jälkeen, saimme omat huoneet joiden vieressä olivat Jeevesin ja Herkon huoneet, joten mitään ei pitäisi olla walitettawaa.

”Twinings, jokin tässä ei nyt täsmää, en wain luota Paroniimme, waikka kuinka hän tuntuu olewan wieraanwarainen.”

”Ystäwä hywä, älä nyt wiitsi olla noin ikäwä, olemme saaneet mitä parhaimman kohtelun häneltä, mikä tässä woisi mennä wikaan? Hänellä ei ollut mitään tietoa Paronittaresta tahi Mac Arskasta, toisaalta kukapa hänestä mitään tietäisikään”

Samaan aikaan kuulimme koputuksen oween ja kutsun siirtyä alakertaan illalliselle.

Kun pääsimme alakertaan, siellä oliwatkin jo Paronitar ja Mac Arska.

”Terwetuloa illalliselle hywät ystäwät, olimmekin jo saaneet Mac Arskan ja paronittaren tänne enne teitä, meillä olikin mielenkiintoinen keskustelu ennen teidän saapumista.”

Itse illallinen meni ilman tietoa tämä ns. mielenkiintoisen keskustelun sisällöstä. Joten emme alkaneet kyselemään liikoja. Saimme pyynnön siirtyä kirjastoon nauttimaan kupillisen teetä. Kupillisen aikaan joku Paronin henkilökunnasta tuli juoksujalkaa sisään, mitä moukkamaisuutta juosta suoraan sisään kesken teeseremonian.

Paroni De Rothschild ilmoitti ykskantaan, että meidän olisi nyt turvallisinta siirtyä takan ääreen. Emme ymmärtäneet lainkaan mitä hän mahtoi tarkoittaa sillä, mutta menimme kuitenkin takan ääreen. Paroni veti yhtä trofeeta sarvista ja koko helahoito pyörähti lattian kera 180 astetta ja huomasimme olewamme jossain salahuoeessa, jossa oli ihmeellisiä peilejä joista näimme koko teehuoneen. Huoneeseen saapui useita sotilaita ja nämä nähdessään paronitar meni jälleen kerran kalpeaksi, joka ei jäänyt keneltäkään huoneessa olijalta huomaamatta.

Yhtäkkiä, paronitar alkoi huutamaan ja hakkaamaan salaovea, joka oli kääntänyt meidät ympäri…..