Olimme jo ehtineet huoahtaa ja nautiskelimme juuri (ainakin omasta mielestämme) ansaittuja whiskylasillisia, kun Herkko ryntää sisään ja huutaa, että nyt olis aika saada arwon paronit lisää korkeutta ja heti, edessä olisi suuri waara.

Hetken jo ihmettelimme että mikä ihmeen waara meitä nyt muka olisi kohtaamassa, mutta vaikka meillä oli peräsin, niin korkeuden muuttaminen olisi hidasta pelkällä kuumuuden lisäämisellä ja olihan sillä sekin haittapuoli, että Paronitar ja Mac Arska olivat edelleen saunassa, joten emme kuitenkaan halunneet heistä palvilihaa.

Welho Pölönen, apuanne tarwitaan taas, edessä on kuulemma waara.

Kyllä arwon Paroni, edessämme häämöttää Kolin waarat ja yli totisesti olisi päästäwä, joten ei muuta kuin loitsemahan taas.

Ja hetken päästä Herkolla ja Jeevesilla oli parit polkimet joilla ohjata ikkunoita. Jotenkin oli welho onnistunut asettelemaan ikkunat niin, että ne toimivat jonkinasteisina ohjaimina, joilla saatiin kuin saatiinkin korkeutta lisää. Lisää oli kuitenkin laitettawa ns. pökköä pesään, eli puuta uuniin, aivan wielä emme uskaltaneet päästää paronitarta ja Mac Arskaa pois saunasta. Oletettawaa oli etteiwät he olisi ihan heti kowin suotuisalla päällä, sääkään ei ollut kowin suotuisa muutenkaan, tuuli yltyi ja painoi meitä kowaa wauhtia kohti Wenättän maata.

Siellä meitä odottaisi toisenlainen waara, emme tienneet että wllankaappaus oli tapahtunut ja waltaa pitäisinkin nykyisin kowin ikäwän maineen saanut Wladimirow Putler. Tuohon aikaan kun some oli hieman hitaampi kuin tulewaisuudessa.